Raskaus ja synnytys

Voivatko von Willebrandin tautia sairastavat naiset saada lapsia?

Kyllä. Von Willebrandin tautia sairastavien naisten ei ole muita vaikeampaa tulla raskaaksi. Tyypin 1 von Willebrandin tautia sairastavilla vuoto-ongelmat vähenevät, koska von Willebrand -tekijän pitoisuus veressä nousee voimakkaasti raskauden aikana. Von Willebrand -tekijän ja hyytymistekijän VIII pitoisuus tulee kuitenkin mitata erityisesti synnytysajankohdan lähestyessä, jotta lääkäri tietää, tarvitaanko lääkehoitoa suurentamaan niiden pitoisuuksia lisää. Synnytyksen jälkeen von Willebrand -tekijän pitoisuus pienenee nopeasti ja siksi on olemassa voimakkaan verenvuodon riski. Vuodot voivat joskus jatkua viikkoja synnytyksen jälkeen. Useimmiten synnytyksen yhteydessä ja ensimmäisten synnytyksen jälkeisten viikkojen aikana tarvitaan traneksaamihapon ja desmopressiinin tai VWF-valmisteen yhdistelmähoitoa.

Imetys suurentaa von Willebrand -tekijän pitoisuuksia tyypin 1 von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla.

Naiset, joilla on tyypin 2 ja 3 von Willebrandin tauti, tarvitsevat tarkempaa seurantaa.

Mitkä lääkärit hoitavat von Willebrandin tautia sairastavaa naista raskauden aikana?
Von Willebrandin tautia sairastavan naisen seuranta riippuu tautityypistä ja vuototaipumuksesta. Pyritään siihen, että tyypin 1 tautiakin sairastava kävisi sairaalan äitiyspoliklinikalla ainakin tilannearviossa raskauden aikana. Hyytymislääkäri osaltaan ottaa kantaa mahdollisesti tarvittavaan hyytymissuojaan.

Synnytysyksikön nukutuslääkärin on oltava perehtynyt siihen, millaista puudutusmenetelmää voidaan käyttää vuotoriski huomioiden.

Mitä ongelmia voi ilmaantua ensimmäisen raskauskolmanneksen (raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden) aikana?
Raskauden alussa olevan keskenmenoriskin ei ole varsinaisesti osoitettu suurentuneen tyypin 3 von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla muihin naisiin verrattuna. Varhaiset keskenmenot havaitaan kuitenkin selvemmin von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla, koska he voivat vuotaa tavallista enemmän. Vaikeaa von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla on raskauden yli säännöllinen hyytymistekijäkorvaushoito käytössä.

Mitä varotoimenpiteitä vaaditaan synnytyksen aikana?
Vaikka von Willebrandin tautia sairastavalla naisella ei olisi esiintynyt vuoto-ongelmia raskauden aikana, hän voi kärsiä synnytyksen jälkeisestä verenvuodosta von Willebrand -tekijätason laskiessa. Lievissä tyypin 1 von Willebrandin taudeissa riittävät traneksaamihapon ohella usein yksittäiset desmopressiiniannokset heti synnytyksen jälkeen. Toisinaan desmopressiinin käyttöä rajoittaa sen edellyttämä nesterajoitus, kun toisaalta maidon erityksen käynnistämiseksi suositellaan runsasta nesteen nauttimista. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan pidempää hoitoa.

Sikiöllä voi olla von Willebrandin tauti ja siten lisääntynyt vuotoriski. Vuotoriski voi olla suurentunut, jos sikiöllä on tyypin 2 tai 3 tauti. Tyypin 1 taudin riskin kyseessä ollessa vastasyntyneellä on yleensä korkea von Willebrand -tekijätaso eikä siten erityistä vuotoriskiä.Tapauksissa, joissa sikiöllä on vuotoriski, normaali alatiesynnytys ilman apuvälineitä (kuten pihdit tai imukuppi) on paras synnytysmenetelmä.

Jos tarvitaan keisarinleikkausta, on arvioitava, tarvitseeko nainen korvaushoitoa VWF-valmisteella. Desmopressiiniä annetaan tavallisesti vasta sen jälkeen, kun lapsi on saatu ulos.

Mitä pitää tehdä synnytyksen jälkeen, jotta äidin ja lapsen verenvuoto voidaan ehkäistä?
Synnytyksen jälkeinen jälkivuoto on yleisempää von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla muihin naisiin verrattuna. Tilannetta pitää seurata ensimmäisten viikkojen aikana. Seuraavat verikokeet on hyvä tarkistaa:

• VWF ja FVIII
• hemoglobiini

Jos naisella on runsasta jälkivuotoa, on aihetta ottaa yhteys synnytyslääkäriin tai hyytymislääkäriin.

Raskauden aikana kohonneet hormonipitoisuudet säilyvät imetyksen aikana tyypin 1 von Willebrandin tautia sairastavilla naisilla. Ne voivat pysyä koholla myös jonkin aikaa synnytyksen jälkeen. Jos nainen ei imetä, vuoto-ongelmia voi esiintyä, koska hormonipitoisuudet laskevat tällöin aikaisemmin.

Synnytyksen jälkeen von Willebrandin tautia sairastavat naiset saattavat jatkaa traneksaamihappolääkitystä muutaman viikon ajan jälkivuotojen ehkäisemiseksi. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita myös desmopressiiniä (VWD) tai VWF-valmistetta (VWD).

Vastasyntyneillä, joilla on von Willebrandin tauti, esiintyy harvoin verenvuotoa, jos synnytys on sujunut ilman komplikaatioita. Vuotoja voi esiintyä, jos heille joudutaan tekemään toimenpiteitä. Niitä ennen on hyvä tarkistaa hyytymistekijätaso.

Onko kohdussa oleva sikiö tarpeen tutkia ennen synnytystä?
Yleensä ei. Koska oireiden hoito on suhteellisen helppoa, sikiön tutkimista raskauden aikana ei suositella. Jos perheessä on tyypin 3 von Willebrandin tautia sairastavia lapsia, tutkimista voidaan harkita, jos mutaatio (geenimuutos) on tiedossa. Tässä tapauksessa näyte otetaan suunnilleen raskausviikolla 10.

Jos epäillään, että vastasyntyneellä on von Willebrandin tauti, pitääkö lapsi tutkia välittömästi?